Kuka hoitaa turvallisuusasiat, jos omaa turvallisuusasiantuntijaa ei ole?

Tehdashallissa on tulipalo ja toiminta täytyy saada pian jatkumaan. Lumimyrsky iskee kesken moottorikelkkasafarin ja asiakkaat on ohjattava turvaan. Pelastussuunnitelma on tehty vuosia sitten ja laitettu paikkaan, josta sitä ei löydä kukaan.

Erilaiset riskit ja varautumisen kasvava merkitys näkyvät yhä enemmän yritysten ja organisaatioiden arjessa.

Turvallisuus hoidetaan usein oman työn ohessa. Turvallisuusasiat eivät yleensä jää tekemättä siksi, ettei niitä pidettäisi tärkeänä. Ne vaan kilpailevat ajasta kaiken muun työn kanssa.

Kuka hoitaa turvallisuusasiat, jos omaa turvallisuusasiantuntijaa ei ole?

Suomessa on paljon organisaatioita, yrityksiä ja kuntia, joilla ei ole omaa turvallisuushenkilöstöä.

Huomasin tämän omassa työssäni viranomaisena. Turvallisuusasioita hoidetaan hyvin usein muun työn ohessa. Siinä ei ole itsessään mitään väärää, mutta aikaa tai turvallisuusosaamista ei välttämättä riitä kaikkeen.

Arjen turvallisuus kuuluu kaikille. Kirjallisten materiaalien tuottaminen ja päivittäminen, perehdytykseen paneutuminen, turvallisuushavaintojen käsittely ja riskienhallinnan säännöllinen tarkastelu vievät kuitenkin aikaa.

Muistan istuneeni vapaa-ajan palvelujen turvallisuusjohtamisen tarkastuksella kaksin teknisen johtajan kanssa, koska turvallisuusasiat kuuluivat hänen vastuulleen. Sama henkilö vastasi samalla monesta muustakin asiasta.

Toisinaan kiersin käyttöinsinöörin kanssa palotarkastuksella, vaikka hänen varsinainen työnkuvansa liittyi enemmän tuotannon tehtäviin.

Välillä mietin, kuinka tuottavaa on tasapainoilla päätyön ja turvallisuusasioiden kesken. Kumpi niistä jää silloin vähemmälle huomiolle? Pelastussuunnitelman päivitys siirtyy, harjoitus jää odottamaan sopivampaa hetkeä ja riskienarviointi tehdään helposti vasta silloin, kun joku sitä kysyy.

Nämä asiat voivat jo kuulua jonkun vastuulle, mutta liittyykö vastuuseen myös riittävästi aikaa, osaamista ja tukea?

Ulkopuolinen asiantuntija voi silti olla osa arkea

Aina ei tarvitse palkata omaa kokoaikaista turvallisuusasiantuntijaa.

Oman työntekijän sijasta voit etsiä sopivan asiantuntijan, joka on aidosti kiinnostunut organisaatiosta ja sen turvallisuudesta. Sellaisen, joka ei käy vain tekemässä yhtä dokumenttia ja katoa sen jälkeen, vaan haluaa olla kehittämässä turvallisuutta ja kulkea rinnalla.

Vaikka asiantuntija edustaa toista yritystä, hän voi silti olla osa organisaation arkea. Minusta se on tärkeää. Kun asiantuntija tuntee toimintaa, ihmiset uskaltavat ottaa yhteyttä ja molemminpuolinen luottamus kasvaa. Turvallisuusasioissa sillä on iso merkitys.

On joku, jolle voi soittaa

Turvallisuusasiantuntija voi esimerkiksi päivittää dokumentteja, auttaa riskienarvioinnissa tai varmistaa, että viranomaisvaatimukset tulevat huomioiduksi.

Mutta joskus tärkein asia on paljon yksinkertaisempi:

On joku, jolle voi soittaa ja kysyä.

Kaikkea ei tarvitse itse selvittää ja pähkäillä loppuun asti.

Uusi työntekijä saattaa olla epävarma kysymään asiasta, jota ei ymmärrä. Pitkään organisaatiossa ollut työntekijä taas voi miettiä, kehtaako enää edes kysyä, kun on ollut talossa jo niin kauan.

Sama näkyy muuallakin kuin yrityksissä.

Taloyhtiön hallitus voi esimerkiksi pohtia ison remontin aiheuttamia riskejä ja päätökset viivästyvät, koska kukaan ei ole varma, mitä kaikkea pitäisi huomioida. Silloin ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tehty riskien läpikäynti ja kysymykset voivat antaa varmuutta päätöksentekoon.

Turvallisuusasiantuntijan avun ei tarvitse olla kokoaikaista

Kaikki toiminta ei tarvitse ympärivuotista turvallisuusasiantuntijaa.

Kausiluonteisissa palveluissa ulkopuolisesta asiantuntija-avusta voi olla erityisen paljon hyötyä. Kun suurin osa vuoden liikevaihdosta tehdään esimerkiksi kuuden kuukauden aikana, arki on silloin varsin kiireistä.

Elämyspalveluissa ja matkailussa asiakkaalle halutaan tarjota hieno kokemus. Samaan aikaan pitäisi huolehtia siitä, että toiminta pysyy turvallisena myös kiireisinä päivinä.

Kokemuksesta tiedän, ettei henkilöstöä ja resursseja ole koskaan liikaa.

Vaikka turvallisuutta katselee joku ulkopuolinen, se ei vähennä oman organisaation tekemän työn arvoa. Pääasia on, että joku katsoo.

Pysähdy hetkeksi miettimään:

• Kuka teillä vastaa turvallisuudesta?
• Onko hänelle varattu siihen oikeasti aikaa?
• Tietääkö hän, keneltä voi kysyä, kun oma osaaminen loppuu?

Jos turvallisuusasiat ovat teillä hajallaan tai et ole varma, mihin kannattaisi ensimmäisenä tarttua, asiantuntijapalvelussa voidaan käydä tilanne yhdessä läpi ja rajata, mitä oikeasti tarvitaan.